Valioluokan seurana valtakunnan parhaiden joukossa

Hiihtoseuran toiminta laajeni tarkastelujakson aikana. Järjestettiin useita arvokilpailuja ja seuran urheilijat saavuttivat ennätysmäärän SM-mitaleita. Hiihtoliiton luokittelussa seura oli Suomen paras ja valittiin uudelleen sinettiseuraksi. Toiminta monipuolistui seuran ryhtyessä hoitamaan Rauhalan retkeilymajan asiakaspalvelua. Vuosittain työllistettiin useita henkilöitä työmarkkinatuella ja omalla rahoituksella.

Parhaimmat urheilusaavutukset oli Jaakko Talluksen yhdistetyssä saavuttamat olympialaiset kulta- ja hopeamitalit vuonna 2002 ja MM-pronssimitali vuonna 2001. Viisi vuotta käsittävänä tarkastelukaudella saavutettiin 84 SM-mitalia, joista Suomen mestaruuksia oli 23, hopeamitaleita 30 ja pronssimitaleita 31. Yhdistetyn kilpailijat saavuttivat 33 mitalia, ampumahiihtäjät 29, hiihtäjät 14 ja mäkihyppääjät 8 mitalia.

Ampumahiihdon viestimestaruus vuosien uurastuksen tuloksena

Toimintavuosi oli seuralle vilkas, toimelias ja menestyksellinen. Kauden päätapahtuma oli SM-ampu­ma­hiihtoviestien ja joukkuekilpailun järjestäminen. Kisat onnistuivat järjestelyjen ja menestyksen osalta hyvin, sillä seuran viestijoukkue voitti Suomen mestaruuden. Arvokisamitaleita hiihtoseuralaiset saavuttivat 27, joista SM-mitaleita oli 18. Menestykseksi voidaan myös merkitä, että 37-vuotias lieksalainen opettaja ja ampumahiihtäjä Tatu Väänänen nimitettiin 23.5.1998 Suomen Ampumahiihtoliiton päätoimiseksi nuorisopäälliköksi ja nuorten MM-ryhmän valmentajaksi.

Hiihdossa paras saavutus oli Minna Apajalahden saavuttama Pohjoismaiden mestaruus N-18 sarjassa. SM-mitaleita saavutettiin viisi. Minna Apajalahti voitti kultamitalin N-18 sarjan perinteisellä 5 km:llä ja pronssimitalin vapaan hiihtotavan 5 km:llä. Antti Varis saavutti hopeamitalin 10 km:llä ja pronssimitali 20 km:llä veteraanien SM-hiihdoissa. Sanna ja Jaana Kettunen sekä Minna Apajalahti saavuttivat hopeamitalin N-20 sarjan viestihiihdossa. Hopeasomman loppukilpailuissa Toni Närväinen oli neljäs M-13 sarjassa, Sanna Kiiskinen kahdeksas N-14 sarjassa ja Arttu Nousiainen kymmenes M-15 sarjassa. Viestihiihdossa Toni Närväinen, Jussi Meriläinen ja Mikko Toivanen oli viides M-13 sarjassa ja Sanna Kiiskinen, Kaisa Honkanen ja Saara Kettunen neljäs N-14 sarjassa.

Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Jaana Kettunen oli seitsemäs N-17 sarjan 5 km:llä. SM-kilpailuissa hän sijoittui viidenneksi 5 km:n perinteisellä ja seitsemänneksi saman matkan vapaan hiihtotavan kilpailussa sekä kuudenneksi 10 km:llä N-17 sarjassa. SM-kilpailussa kärkisijoille edellisten lisäksi sijoittui Minna Apajalahti yhdeksänneksi N-18 sarjan 10 km:llä ja viidenneksi N­20 sarjan 5 km:llä. Sanna Kettunen oli neljäs 20 km:llä ja kymmenes 10 km:llä N-20 sarjassa. Saara Kettunen, Kaisu Lehtinen ja Pia Vähäkoski olivat neljänsiä N-16 sarjan viestissä ja Kai Pyykkö, Tuomo Ikonen ja Jaakko Tallus sijoittuivat yhdeksänneksi M-18 sarjan viestissä. Seura voitti epävirallisen SM-sprinttiviestihiihdon naisten sarjan Jyväskylässä. Seuran hiihtäjät olivat voittamassa kolmea maakuntaviestiä Pohjois-Karjalassa.

Seura järjesti ampumahiihdon SM-viestit ja joukkuekilpailut 1-ryhmälle hiihtokeskuksessa 30.­31.3.1998. Lauantaina hiihdettiin viestimestaruudet ja sunnuntaina olivat vuorossa joukkuekilpailut. Kilpailuihin osallistui 150 kilpailijaa 49 seurasta. Sää suosi kilpailuja molempina päivinä Lauantain hiihtoja seurasi 1500 katsojaa. Seura oli tyytyväinen katsojamäärään, sillä harvoissa kotimaisissa kilpailuissa päästiin vastaavaan yleisömäärään. Järjestelyissä onnistuttiin mainiosti ja kilpailut vietiin lävitse minkään osa-alueen pettämättä. Kilpailukuuluttajana oli radio- ja televisioäänestä tuttu Antero Viherkenttä.

Lieksalaisittain kilpailut sujuivat hyvin. Viestikultaa oli jahdattu monta vuotta ja nyt se onnistui. Miesten 4×7,5 km:n viesti voitettiin 36 sekunnin erolla ennen Ahveniston Ampumahiihtäjiä ja Kuhmo Skitä. Seuran joukkueessa hiihtivät Jukka Hautamäki, Tatu Väänänen, Jari Pursiainen ja Arto Nissinen. Lieksalaisten voiton ratkaisi kolmannella osuudella hiihtänyt Jari Pursiainen, jonka ammunta sujui nopeasti ja tarkasti. Sakkokierroksia lieksalaisilla oli yksi, jonka sai Tatu Väänänen pystyammunnasta. Seuran kakkosjoukkue sijoittui kymmenenneksi. Joukkuekilpailussa seura oli kuudes ja kakkosjoukkue edellisen päivän tapaan kymmenes.

Ampumahiihtäjät saavuttivat kilpailukauden aikana viisi SM-mitalia. Kaisa Honkanen voitti kultamitalin ja Kati Suhonen oli toinen N-14 sarjassa. Petri Oinonen sijoittui kolmanneksi M-16 sarjassa. Tatu Väänänen voitti mestaruuden 10 km:n matkalla ja oli neljäntenä normaalimatkalla N­35 sarjassa. Yleisen sarjan SM-kilpailuissa Jukka Hautamäki oli takaa-ajohiihdossa seitsemäs ja Tatu Väänänen yhdeksäs. Jaosto järjesti kaudella kansalliset ampumahiihtokilpailut.

Mäki- ja yhdistetyn jaoston toimintakausi oli tuloksellisesti paras seuran historiassa. Paras kilpailusaavutus oli Jaakko Talluksen saavuttama nuorten maailmanmestaruus yhdistelyn joukkuekilpailussa Samppa Lajusen, Mikko Keskinarkauksen ja Hannu Mannisen kanssa Sant Moritzissa Sveitsissä tammikuussa 1998. Tallus osallistui yhdistetyn A-maailman cup-kilpailuihin Rovaniemellä, Vuokatissa ja Saksan Klingenthalissa. Yleisen sarjan SM-kilpailussa Jaakko Tallus saavutti yhdistetyssä hopeamitalin, joka oli hänen ensimmäinen henkilökohtainen mitali yleisessä sarjassa. Muita kilpailukauden saavutuksia oli yhdistetyn kultamitali ja saman sarjan mäkihypyn pronssimitali M-18 sarjan SM-kisoissa. Koululiikuntaliiton mestaruus yli 16-vuotiaitten sarjassa yhdistetyssä ja mäkihypyssä sekä oli yhdistetyn Pohjola-cupin toinen ja mäkihypyn Merita-cupin kuudes sija Petter Kukkonen osallistui yhdistetyn B-maailman cupiin kilpaillen Ruotsin Jällivaarassa, Taivalkoskella ja Vuokatissa. Yleisen sarjan SM-kilpailussa Petter Kukkonen sijoittui kymmenenneksi. Hopeamitalin Kukkonen saavutti yhdistetyn nuorten SM-kilpailussa ja Koululiikuntaliiton SM-kilpailuissa sekä oli Pohjola-cupin yhteispisteissä viides. Nuorten SM-kilpailussa Jori Mikkonen oli neljäs ja Toni Mikkonen kahdeksas M-16 sarjassa. Hopeasomman loppukilpailun yhdistetyssä Jori Mikkonen oli toinen ja Toni Mikkonen viides M-16 sarjassa ja Kai Kovaljeff kolmas M-14 sarjassa. Mäkihypyssä Jori Mikkonen oli kuudes ja Toni Mikkonen yhdeksäs. Koululiikuntaliiton kilpailussa Kai Kovaljeff oli yhdistetyssä kolmas ja mäkihypyssä kuudes M-14 sarjassa. Pohjola-cupin loppupisteissä Jori Mikkonen sijoittui kolmanneksi ja Kai Kovaljeff neljänneksi sekä Merita-cupissa kahdeksanneksi.

Jaakko Tallus ja Petter Kukkonen kuuluivat Hiihtoliiton yhdistetyn nuorten MM-­valmennusryhmään, Jori ja Toni Mikkonen Pohjola-junior valmennusryhmään. Riku Liuski kuului mäen hopeasomparyhmään.

Valmennus- ja koulutusvaliokunta veti Antti Varis. Hiihtokoulu- ja hopeasompaharjoitukset jatkuivat kauden ajan. Osallistujia oli 153 lasta ja nuorta. Uutena toimintamuotona ryhdyttiin pitämään aikuisten hiihtokoulua, jota veti Juhani Mainela. Harjoituksia pidettiin 16 kertaa. Lasten hiihtokoulun ohjauksesta vastasivat ohjaajaklubin nuoret ohjaajat. Hiihtokoululaisten määrä lisääntyi edelliseen vuoteen nousten ensimmäistä kertaa yli sadan (102). Mäkikoulutoiminnasta vastasi Jouko Timonen ja ampumahiihtäjien harjoituksia veti Ismo Hautamäki. Valiokunta järjesti kolme sulanmaan ja kaksi lumileiriä sekä tunnelileirin Vuokatissa. Mukana oli lähes 30 hiihtäjää. Kauden aikana järjestettiin yhdettoista hopeasompahiihdot, joihin osallistui 600 kilpailijaa. Hiihtokoulussa kirjattiin 1060, hopeasompakoulussa 1032, mäki- ja yhdistetyn koulussa 436 ja ampumahiihtokoulussa 646 sekä aikuisten hiihtokoulussa 160 suoritusta. Yhteensä 3 334 suoritusta. Talven koululaishiihdon yhteistapahtuma oli Timitrassa 17.3.1998, johon osallistui tuhat lasta ja aikuista.

Naisjaostoa johti Sirpa Meriläinen. Jaosto piti kesällä kahta kahvipistettä tukkilaiskisoissa Lieksankoskella. Hiihtokeskuksen kahvio oli avoinna hiihtokoulujen ja -kilpailujen aikaan. SM-hiihdoissa pidettiin kahvioita, makkaranpaistopisteitä ja mehutarjoilupisteitä. Kiireisiä päiviä oli koululaishiihtotapahtuma ja Lieksan koulujen mestaruushiihdot. Supermarket Pietarissa järjestettiin useita kahvitarjoiluja ja pukin paketointipalvelu joulun alla.

Hiihdossa seura saavutti valioluokan pistemäärän sijoittuen valtakunnallisessa luokittelussa neljänneksi. Paras seura oli Jyväskylän Hiihtoseura, toisena Vantaan Hiihtoseura ja kolmantena Valkeakosken Haka. Yhdistetyn ja mäkihypyn luokittelussa seura oli viides sijoittuen 1-luokkaan. Edellä olivat Puijon, Lahden ja Ounasvaaran Hiihtoseurat sekä Lahden Mäki-Pojat. Hopeasomman loppukilpailussa seura oli henkilökohtaisten sarjojen pisteissä paras. Jaakko Tallus palkittiin Lieksan Lehden urheilumitalilla Lieksan parhaana urheilijana. Minna Apajalahti sai Lieksan Lehden tunnustuspalkinnon tultuaan valituksi Lieksan parhaaksi nuoreksi urheilijaksi. Seuran paras urheilija oli Jaakko Tallus.

Tilinpäätöksen mukaan toimintakausi oli seuralle tappiollinen. Alijäämää syntyi 3908 markkaa. Kilpailukauden jälkeen palkittiin stipendein parhaita urheilijoita, joista ampumahiihtojaoston kilpailijat saivat 10 250 mk, hiihdon 4050 mk, mäki- ja yhdistetyn 8450 mk ja muista merkittävistä saavutuksista palkitut 2400 mk. Yhteensä stipendejä jaettiin 25 150 mk. Hiihtoseura sai keväällä lieksalaisten Lions-klubien lahjoittaman stipendin.

Kolmien SM-hiihtojen vuosi

Vuosi oli toiminnallisesti vilkas ja tuloksellisesti menestyksellinen. Kauden päätapahtumia oli kolmien SM-hiihtojen järjestäminen. Seura järjesti hiihdossa nuorten SM-kilpailut joukkue- ja sprinttilajeissa, poliisien SM-hiihdot ja alle 18-vuotiaitten yhdistetyn SM-kilpailut. Kilpailut onnistuivat järjestelyiltään hyvin. Uutena varainhankintamuotona tehtiin sopimus kaupungin kanssa Rauhalan koulun oppilasasuntolasta, jossa seura ryhtyi harjoittamaan majoitusmyyntiä. Toiminta alkoi maaliskuun alusta jatkuen elokuun loppuun. Hiihtokeskuksen vuokraus jatkui edelleen.

Kilpailumenestys oli SM-tasolla erinomainen, jossa voitettiin 15 mitalia. Viesti- ja joukkuekisoista saatiin kaksi kultamitalia, kaksi hopeamitalia ja kaksi pronssimitalia. Kansainvälisellä tasolla Jaakko Talluksen yhdistetyn A-maailmancupin yhden osakilpailun toinen sija oli paras saavutus.

Tärkein kilpailutapahtuma oli alle 22-vuotiaiden SM-hiihdot ja Merita-sprinttihiihdot, jotka järjestettiin hiihtokeskuksessa 20.–21.3.1999. Ikäluokan Suomen mestaruuksista hiihdettiin nyt ensimmäistä kertaa. Uudella sarjalla tarjottiin hiihtäjille “pehmeätä laskua” siirryttäessä yleiseen sarjaan. Kaksipäiväisiin kilpailuihin osallistui 200 hiihtäjää. Lauantaina mestareiksi hiihtivät miesten sarjassa Teemu Kattilakoski ja naisten sarjassa Kirsi Välimaa. Takaa-ajohiihdossa Välimaa voitti toisen mestaruuden. Miesten sarjassa mestariksi hiihti Mikkelin Hiihtäjien Jukka Salo ja toiseksi tuli Valkeakosken Hakaa edustava Pasi Heinonen. Lieksalaisista parhaiten hiihtivät lauantaina Pia Vähäkoski ollen 28 ja takaa-ajohiihdon jälkeen paras sijoitus oli Sanna Kettusen 25 sija. Merita-sprintissä Saara Kettunen oli neljäs ja Sanna Kiiskinen kymmenes N-16 sarjassa.

2.-3.3.1999 järjestettiin poliisien SM-hiihdot hiihtokeskuksessa. Kilpailut kokosivat 200 hiihtävää poliisia Lieksaan. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tapio Kosunen kertoi olleensa Lieksan SM-hiihtojen teknisenä asiantuntijana vuonna 1996 ja nähneensä, miten hyvin Lieksassa kisat osataan järjestää. Siksi pyysimme hiihtoseuran ne meille pitämään. Vaikka kilpailut olivat hiihtolomaviikolla, löytyi seurasta noin 50 toimitsijaa kilpailujen läpiviemiseen.

Seuran hiihtäjät eivät saavuttaneet yhtään henkilökohtaista SM-mitalia, mutta viestihiihdossa saavutettiin kolme mitalisijaa. N-18 sarjan viestissä sijoituttiin toiseksi joukkueella Pia Vähäkoski, Johanna Turunen ja Jaana Kettunen, kolmansia oltiin N-20 sarjan viestissä joukkueella Henna Holopainen, Saara Kettunen ja Minna Apajalahti ja N-16 sarjan viestissä joukkueella Sanna Kiiskinen, Kaisu Lehtinen ja Saara Kettunen. Muita SM-tasolla saavutettuja parhaita sijoituksia oli. Jaana Kettunen N-18 sarja 5 km/P seitsemäs, 5 km/V viides ja 15 km/V kuudes, N-17 sarja Pia Vähäkoski 5 km/P kuudes ja Johanna Turunen 5 km/V kahdeksas ja 15 km/V kymmenes, N-20 sarja Minna Apajalahti 20 km/V kymmenes. Hopeasomman loppupisteissä seura sijoittui seitsemänneksi ja loppukilpailussa Saara Kettunen oli 5 km:llä neljäs N-15 sarjassa. Jaana Kettunen valittiin seuran parhaaksi naisurheilijaksi Jaana Kettunen ja Minna Apajalahti valittiin tehosompavalmennusryhmään, Johanna Turunen ja Pia Vähäkoski kultasompaan, Kaisu Lehtinen ja Arttu Nousiainen aluevalmennukseen sekä piirin 1-ryhmään Saara Kettunen, Sanna Kiiskinen ja Toni Närväinen.

Ampumahiihtojaosto järjesti hiihtokaudella kansalliset ampumahiihtokilpailut. Ampumahiihtäjät saavuttivat neljä SM-mitalia, joista tärkeimmät oli miesten sarjan kultamitali joukkuekilpailussa ja hopeamitali viestihiihdossa. Kati Suhonen saavutti pronssimitalin N-16 sarjassa. Veteraanien sarjassa Esko Kettunen sijoittui 10 km:llä neljänneksi ja veteraanien MM-kilpailussa hän voitti kaksi mitalia ollen viestissä toinen ja 10 km:llä kolmas. Ampumajuoksun SM-kilpailussa Kati Suhonen sijoittui kolmanneksi N-14 sarjassa. Tatu Väänänen oli ampumajuoksun EM-kilpailussa toinen M-35 sarjan 4,7 km:llä.

Maaliskuussa 1999 seuran ampumahiihtojoukkue Tatu Väänänen, Arto Nissinen, Jari Pursiainen ja Jukka Hautamäki voitti joukkuehiihdossa Suomen mestaruuden Jalasjärvellä. Toiseksi sijoittunut Kauhajoen Karhu hävisi lieksalaisille 44 sekuntia. Hiihtoseuran voiton salaisuus oli luistamattomien suksien kierrätys hiihtäjänä toiselle kilpailun aikana. Jukka Hautamäen sukset olivat huonoluistoisemmat kuin muiden. Suksia kierrätettiin mieheltä toiselle kilpailun aikana. Ensimmäinen suksen vaihto epäonnistui suksen karatessa Väänäseltä hiihtoladun ulkopuolelle. Aikaa vaihdossa tuhraantui minuutin verran. Ampumapaikalla joukkue onnistui mainiosti, ainoastaan yksi ohilaukaus rasitti kilpailusuoritusta. Viestihiihdossa joukkue sijoittui toiseksi häviten voittaneelle Säkylän Urheilijoille 41 sekuntia. Yhtään sakkokierrosta ei joukkueelle tullut. Hiihtoseuran joukkueessa ei ollut yhtään ns. nimimiestä, mutta tasaisuus ja hyvä joukkuehenki olivat lieksalaisten valttina.

27.–28.2.1999 järjestettiin alle 18-vuotiaiden yhdistetyn sprintti- ja joukkuekilpailun SM-kilpailut. Mäkilajit kilpailtiin Riihivaaralla ja hiihto suoritettiin hiihtokeskuksessa. Kilpailussa olivat sarjat 10-vuotiaista ylöspäin, mutta SM-arvo oli sarjoilla M-16 ja M-18. Kilpailut onnistuivat hyvin, kilpailijat kehuivat järjestelyjä. Mm. M-18 sarjan voittaja Jari Hiukka totesi, vaikka mäki on pieni, on Lieksassa niin hyvät kisat, että tänne tulee mielellään. Kilpailuihin osallistui yli 200 yhdistetyn ja mäkihypyn harrastajat Lieksalaisten menestys oli mahtava. Yhdistetyn sprinttikilpailussa sarjoittain parhaat lieksalaiset olivat. M-10 Sami Meriläinen neljäs, M-14 Kai Kovaljeff toinen, M­16 Jori Mikkonen kolmas ja M-18 Petter Kukkonen toinen. Mäkihypyssä. M-10 Sami Meriläinen neljäs, M-12 Heikki Nylander kolmastoista, M-14 Kai Kovaljeff toinen, M-16 Jori Mikkonen seitsemäs ja M-18 Petter Kukkonen toinen. Petter Kukkonen, Jori ja Toni Mikkonen voittivat joukkueyhdistetyn Suomen mestaruuden 37 sekunnin erolla toiseksi sijoittuneeseen Ounasvaaran Hiihtoseuraan.

Hiihtokaudella saavutettiin 8 SM-mitalia. Petter Kukkonen saavutti SM-kilpailuissa hopeamitalit M-18 sarjan kesäyhdistetyssä, yhdistetyn normaali- ja sprinttikilpailuissa, Jori Mikkonen oli kolmas M-16 sarjan yhdistetyn sprinttikilpailussa, Kai Kovaljeff voitti kultamitalin yhdistetyssä ja hopeamitalin mäkihypyssä M-14 sarjassa ja Satu Timonen saavutti N-16 sarjassa kultamitalin mäkihypyssä sekä MM-edustuksen naisten mäkihyppyyn. Petter Kukkonen, Toni ja Jori Mikkonen voittivat kultamitalin M-18 sarjan joukkueyhdistetyssä. Kukkonen valittiin nuorten MM-kilpailuihin. Yhdistetyn A-valmennusryhmään kuului Jaakko Tallus ja B-ryhmään Petter Kukkonen, Pohjola-ryhmään Jori Mikkonen ja Kai Kovaljeff sekä mäkihypyn naisten ryhmään Satu Timonen. Leirejä pidettiin kesän aikana Kuopiossa ja Vuokatissa sekä lumileiri marraskuussa Taivalkoskella.

Satu Timonen, lieksalainen mäkihyppääjätyttö, kuului viiden tytön ryhmään, jotka muodostivat Suomen naisten A-maajoukkueen. Naisten mäkihyppy oli vielä lapsen kengissä. Kilpailuja ja osanottajia oli vähän. Timonen kilpaili helmikuussa Saksassa ja Itävallassa, jossa naishyppääjät karsivat pääsystä MM-kilpailuihin. Mäkikiertueelle ilmoittautui 35 naista, joista 20 parasta sai paikan Ranskassa hypättäviin

Menestykseen mahtui myös pettymyksiä. Jaakko Talluksen hienosti alkanut kilpailukausi päättyi loukkaantumiseen ennen nuorten MM-kilpailuja. Hän kaatui mäkiharjoituksissa Sant Moritzissa niin, että jalan pohjeluu murtui. Jalka leikattiin ja ulompi kehräsluu kiinnitettiin kahdella ruuvilla entiseen asentoonsa. Sitä ennen hän sijoittui yhdistetyn A-maailman cupin osakilpailussa toiseksi ja seitsemänneksi.

Ohjaajaklubin muodostivat Marko ja Piia Ikonen, Jaana Närväinen, Kati Suhonen, Jenni Tallus, Aki Kärkkäinen, Kirsi Nousiainen, Juha Nevalainen, Pia Vähäkoski, Kaisa Honkanen, Kaisu Lehtinen ja Raija Kärki. Hiihtokouluja ja hopeasompaharjoituksia pidettiin kerran viikossa. Niissä oli mukana 155 lasta ja nuorta sekä 20 aikuista. Aikuisten hiihtokoulua veti Juhani Mainela. Mäkikoulussa oli oppilaita 20 ja hyppääjiä ohjasivat Tapio Kukkonen, Jouko Timonen ja Ali Kovaljeff. Ensimmäistä kertaa oli mukana viisi tyttöä. Ampumahiihtäjiä ohjasivat Tatu Väänänen ja Urpo Suhonen. Valiokunta järjesti kaksi sulanmaan leiriä ja kaksi lumileiriä, päivän kestäviä vaellusleirejä sekä yhteisiä hiihtoharjoituksia Vuokatin hiihtotunnelissa. Kauden aikana järjestettiin kuudet hopeasompahiihdot, joihin osallistui 350 kilpailijaa.

Harjoituksiin osallistuttiin seuraavasti. Hiihtokoulussa 1120, hopeasompakoulussa 1021, mäki- ja yhdistetyn koulussa 500, ampumahiihtokoulussa 780 ja aikuisten hiihtokoulussa 398 suoritusta. Yhteensä 3 819 suoritusta. Heinäkuussa oli vaellusleiri Ruotsissa Kebnekaisella, johon osallistui 10 hengen ryhmä. Koululaishiihtotapahtuma järjestettiin hiihtokeskuksessa 10.3.1999, johon osallistui tuhat lasta ja aikuista.

Tapio Kukkonen palkattiin Pohjois-Karjalaan työtä liikunnasta-projektin myötä seuraan palkatuksi työntekijäksi. Taustalla oli SLU:n valtakunnallinen projekti, jonka rahoitus tuli TE-keskukselta. Kukkosen lisäksi seura palkkasi kaksi urheilupaikkojen hoitajaa.

Lieksan Hiihtoseura kokosi hiihdon valtakunnallisessa luokittelussa 566 pistettä. Pistemäärä oikeutti seuran valioluokkaan ainoana seurana Pohjois-Karjalassa. Luokittelukilpailun paras seura oli Jyväskylän Hiihtoseura 689 pistettä, toiseksi sijoittui Valkeakosken Haka 682 pistettä ja kolmanneksi Vantaan Hiihtoseura 660 pistettä. Hiihtoseuran sijoitus oli neljäs. Huippu-urheilu vaikutti luokitteluun 35 %, harrasteliikunta 15 % ja nuorisotoiminta 50 %. Toiseksi maakunnassa sijoittunut Joensuun Kataja oli 27.

Taloustilanne oli toimintakauden päättyessä tyydyttävä. Eri tileillä oli rahaa 151 000 mk. Rasitteita ei ollut. Tilinpäätös osoitti 4400 mk:n ylijäämää. Eniten tuloja tuotti majoitus- ja ruokailutoiminta 74 000 mk, ravintolatoiminta 38 500 mk ja osanottomaksut 36 500 mk. Tuloja oli yhteensä 264 000 mk. Kuluista suurimpia olivat stipendit 51 000 mk, valmennus ja leiritoiminta 46 000 mk ja matkakorvaukset 41 000 mk. Erilaisten menojen osuus oli 450 000 mk. Yhdistystoiminnan tuotoista merkittävin oli Riihivaaran sopimus 45 000 mk, yhteistoimintasopimukset 26 300 mk ja joulukalenteritulot 24 600 mk. Tuottojen osuus oli 111 000 mk. Yleisavustukset toivat rahaa seuralle 90 000 mk, joista perusavustus 40 000 mk ja kaupungin SM-kilpailuille myöntämä 30 000 mk:n avustus olivat merkittävimmät. Verrattaessa tilinpäätöstä paria vuosikymmentä edeltävään aikaan toiminta oli moninkertaisesti lisääntynyt ja liikuteltava rahamäärä kymmenkertaistunut.

Hiihdä ja opiskele Lieksassa

Millennium-vuonna seuran urheilijat saavuttivat kolme nuorten maailmanmestaruutta ja neljätoista SM-mitalia. Seura järjesti Koululiikuntaliiton mäen ja yhdistetyn SM-kilpailut ja ampumahiihdon MC-tarkkailukilpailut sekä Lieksan kaupungin kanssa Pohjois-Karjalan 54. maakuntaviestin. Osallistuttiin isolla talkoopanoksella Lieksan Rastin järjestämän hiihtosuunnistuksen pikamatkan SM-kilpailujen järjestelyihin maaliskuussa hiihtokeskuksessa. Seuran johdossa tapahtui muutoksia. Ampumahiihtojaoston johtoon valittiin Urpo Suhonen ja koulutus- ja valmennusvaliokunnan vetäjäksi Marko Ikonen. Naisjaoston vetäjäksi ryhtyi Aira Nousiainen yhdessä Senja Ikosen kanssa.

Seura valittiin edelleen maamme 12 sinettiseuran joukkoon. Sinettiluokituksen uudistettua putosi seurojen määrä kahdeksalla. Hiihtoliiton luokittelussa seura saavutti kolmannen kerran neljännen sijan saaden valioluokan seuran arvon. Eroa kärkiseuraan jäi vajaat 100 pistettä. Seura järjesti MM‑mita­listi­juh­lan yhdessä Lieksan Rastin kanssa Yrjölän kotiseututalolla 9.2.2000. Lämminhenkiseen tilaisuuteen o­sal­listui noin 100 henkilöä.

Tärkein kilpailutapahtuma oli maakuntaviestihiihto, joka pidettiin 6.1.2000. Lieksan kansalliset hiihdot ja VII nuorisohiihdot järjestettiin 12.12.1999. Hiihdossa saavutettiin yksi SM-mitali. N-20 sarjan viestihiihdossa seuran joukkue Saara ja Jaana Kettunen sekä Minna Apajalahti sijoittuivat toiseksi. Parhaita SM-hiihtojen sijoituksia oli. Kaisu Lehtinen sijoittui N-17 sarjassa kymmenenneksi 5 että 15 km:llä, Petri Nevalainen oli kuudes ja Arttu Nousiainen seitsemäs 10 km:llä M-17 sarjassa ja Pia Vähäkoski oli neljäs N-18 sarjan 5 km:llä. Nuorten viesteissä sijoituttiin hyvin. N-20 sarjan hopeamitalin lisäksi N-18 sarjan viestissä Pia Vähäkoski, Kaisu Lehtinen ja Johanna Turunen oli neljäs, M-20 sarjan viestissä Kai Pyykkö, Jukka Toivanen ja Tuomo Ikonen ja M-18 sarjan viestissä Petri Nevalainen, Toni Närväinen ja Arttu Nousiainen sijoittuivat viidensiksi. Hopeasomman loppukilpailussa Toni Närväinen oli seitsemäs M-15 sarjan 5 km:llä ja saman sarjan viestissä Jussi Meriläinen, Mika Piminäinen ja Aki Lehtinen oli neljäs. Sanna Kiiskinen, Kati Suhonen ja Saara Kettunen sijoittuivat kymmenenneksi N-16 sarjan viestissä. Minna Apajalahti oli yhdeksäs sprinttihiihdon SM-kilpailussa naisten sarjassa. Nuorten PM-kilpailussa Pia Vähäkoski sijoittui seitsemänneksi 5 km:llä ja viestihiihdossa N-17 sarjassa. Saavutuksien perusteella Minna Apajalahti valittiin sprinttihiihdon maajoukkueeseen, Jaana Kettunen ja Pia Vähäkoski tehosomparyhmään, Kaisu Lehtinen, Saara Kettunen, Sanna Kiiskinen, Petri Nevalainen ja Arttu Nousiainen aluevalmennukseen, Toni Närväinen, Aki Lehtinen, Jussi Meriläinen ja Mika Piminäinen piirin 1-ryhmään ja Jorma Kiiskinen, Esa-Heikki Meriläinen, Kari Heikura ja Jukka Ohtonen piirin II-ryhmään. Ampumahiihdon tärkein kilpailu oli 18.–19.12.1999 maailmancupin katsastuskilpailujen järjestäminen. Lemiltä lumipulan takia Lieksaan siirretyt kilpailut onnistuivat hyvin. Takaa-­ajohiihdon voitti Ville Kotikumpu 0lli-Pekka Peltolan ollessa toinen ja Harri Elorannan kolmas. Pikakilpailun jälkeen kisaa johtanut Harri Eloranta sortui huonoon ammuntaan ja putosi kolmannelle sijalle. Lieksalaisista Arto Nissinen oli pikakilpailun jälkeen kolmas, mutta heikosti alkaneen takaa-ajohiihdon Nissinen jätti kesken. Parhaiten lieksalaisista sijoittui Jukka Hautamäki ollen 16. Kati Suhosen neljäs tila N-18 sarjassa oli paras lieksalaissuoritus.

Ampumahiihtäjät saavuttivat kilpailukaudella SM-tasolla seitsemän mitalia. Kati Suhonen osallistui Ruotsin avoimiin mestaruuskilpailuihin Sollefteässa. Saavutuksena oli takaa-ajohiihdon pronssimitali ja viestihiihdon kultamitali. Esko Kettunen saavutti veteraanien MM-kilpailuissa normaalimatkalla kolmannen ja viestihiihdossa toisen sijan. Kuhmossa järjestetyissä SM-ampumahiihdossa miesten viestijoukkue Jari Pursiainen, Tatu Väänänen, Arto Nissinen ja Jukka Hautamäki saavutti tasaisen esityksen jälkeen hopeamitalin, häviten voittaneelle Kauhajoen Karhulle 2,20 minuuttia. Arto Nissinen voitti pika-ampumahiihdossa hopeamitalin ja takaa-­ajohiihdossa pronssimitalin M-35 sarjassa. Kati Suhonen saavutti kolme SM-mitalia N-16 sarjassa ja Eppu Väänänen sijoittui toiseksi M-13 sarjassa. Ampumahiihtojaosto osallistui liiton järjestämään kaksivuotiseen nuorisotoimintakilpailuun. Tuloksena oli B-sarjan voitto ja palkintona 10 000 mk:n stipendi. Palkinto luovutettiin liittokokouksessa Helsingissä.

Näkyvimmin seuran urheilijoista olivat esillä yhdistetyn kilpailijat. Jaakko Tallus saavutti A-maailmancupin osakilpailuissa toisen ja kolmannen sijan. Hänen mäkiosuus oli vakuuttava, lähes aina tuli voitto. Hiihtovauhti ei kilpailussa riittänyt, vaan sijoitus heikkeni loppua kohti. Tallus saavutti nuorten MM:n joukkuekilpailussa ja voitti SM:n kesäyhdistetyssä. Talvella hän sijoittui normaalimatkan kilpailussa kolmanneksi ja sprinttimatkalla neljänneksi. Petter Kukkonen voitti nuorten MM-kilpailussa kultamitalin joukkuekilpailussa ja sprinttikilpailussa. Yhdistetyn B-maailmancupissa paras sijoitus oli yhdeksäs. SM-kilpailussa Kukkonen sijoittui normaalimatkalla seitsemänneksi ja sprinttikilpailussa kahdeksanneksi. Petter Kukkonen, Jaakko Tallus ja Kai Kovaljeff sijoittuivat SM-joukkueyhdistetyssä kolmanneksi. Kai Kovaljeff, Jori ja Toni Mikkonen voittivat kultamitalin M-18 sarjan joukkueyhdistetyssä. Kai Kovaljeff voitti hopeamitalin M-16 sarjan yhdistetyssä. Mira Jalosuo saavutti voiton hopeasomman loppukilpailussa N-10 sarjan mäkihypyssä. Koululiikuntaliiton kilpailussa mäkihypyn voittivat Petter Kukkonen, Kai Kovaljeff ja Riku Liuski. Jaakko Tallus valittiin yhdistetyn A-valmennusryhmään, Petter Kukkonen B-ryhmään ja Kai Kovaljeff ja Jori Mikkonen Pohjola-ryhmään.

Lieksan vaskimusiikkiviikon avajaisten yhteydessä yhdistetyn A- ja B-maajoukkueet kilpailivat kesäyhdistetyssä. Mäkikilpailu hypättiin Riihivaaran muovimäessä ja hiihto suoritettiin rullasuksilla Pielisentiellä. Mäkiosuutta seurasi Riihivaaralla useita satoja henkilöitä, mutta yleisöryntäys koettiin hiihdon aikana Pielisentiellä, jossa arviolta 5000 ihmistä seurasi vaskiyhdistettyä ja Vaskiviikon avajaisia. Yhdistetty kokosi seuraajiksi ihmisiä, jotka eivät välttämättä lajia talvisin seuraa. Mäkiosuuden paras oli Jaakko Tallus, mutta hiihdossa Samppa Lajunen kiri ylivoimaiseen voittoon. Toiseksi sijoittui Petter Kukkonen lyöden Jaakko Talluksen loppukiritaistelussa. Vaskiyhdistetystä jäi miellyttävä kesämaku.

Seuran pitkäaikainen toive täyttyi, kun Riihivaaran ison mäen muovipinnoite valmistui heinäkuussa 1999. Lieksan kaupunki osti muovit Vuokatista käytettynä vuonna 1995. Mäkityöt aloitettiin toukokuussa. Ennen muovitusta mäen profiilia jouduttiin oikomaan, koska mäkeen asennettu teräslatu vaati tasaisen alustan. Hankkeen rahoittamiseksi kaupunki varasi talousarviossaan 185 000 mk ja Pohjois-Karjalan Liikunnan saaman yhdistelmätuen turvin palkattiin Tapio Kukkonen, Ali Kovaljefff, Tapio Kekäläinen, Heikki Juntti ja Reima Ruokolainen asennustöihin. Talkoita tehtiin 500 tuntia. Sähkötyöt teki Martti Tallus ja Onni Kiiskinen rakensi putkituksen kastelua varten. Veden saamiseksi tehtiin porakaivo hyppyrimäen viereen Riihivaaran päälle. Syksyllä talkoiltiin Kartiopuun parruasemalla, josta saatiin palkkioksi varastorakennukseen tarvittava puutavara.

Hiihtokoulu- ja hopeasompaharjoituksiin osallistui 162 lasta ja nuorta. Lasten hiihtokoulua ohjasivat ohjaajaklubin nuoret ohjaajat. Mäkikoulua veti Janne Liuski. Siihen osallistui 19 nuorta kokoontuen 29 kertaa. Ampumahiihtokoulu toimi tiistai-iltaisin yhdessä hiihtokoulun kanssa. Vetäjinä olivat Kari Räty, Tatu Väänänen ja Urpo Suhonen. Koulutus- ja valmennusvaliokunta järjesti kaksi sulanmaan ja kaksi lumileiriä sekä tunnelileirin Vuokatissa. Kauden aikana järjestettiin kahdeksat hopeasompahiihdot, joihin osallistui 480 kilpailijaa. Hiihtokoulussa kirjattiin 1019, hopeasompakoulussa 1085, mäki- ja yhdistetyn koulussa 646, ampumahiihtokoulussa 798 ja aikuisten hiihtokoulussa 344 suoritusta. Yhteensä 3892 suoritusta. Koululaishiihdon yhteistapahtuma oli Timitrassa 16.3.1998, johon osallistui 700 lasta ja aikuista. Tuomo Ikonen ja Kai Pyykkö suoritti B-valmentajakurssin Vuokatissa.

Seuran vuosibudjetti oli 425 000 mk:n. Tilinpäätöksen mukaan tilikausi oli 31 000 mk ylijäämäinen. Merkittäviä tulolähteitä oli talkootuotto 79 000 mk, ravintolatuotto 56 000 mk, stipendit 26 500 mk ja osanottomaksut 42 500 mk. Avustusluontoinen tuotto oli 69 000 mk, josta kaupungin jakama perusavustus oli 42 000 mk. Esimerkiksi vuoden vaihteessa ilotulitteiden myynti tuotti seuralle 16 000 mk, josta 6000 mk sijoitettiin seuran tileille ja 10 000 mk jaettiin tehdyn työmäärän mukaisesti urheilijain stipenditileille.

Hiihdä ja opiskele Lieksassa! Lieksassa tehtiin myös opiskeluhistoriaa, sillä Lieksan oppimiskeskus, P-K:n ammattikorkeakoulun Lieksan toimipiste ja paikallinen lukio virallistivat yhteistyön hiihtoseuran kanssa. Lieksaa markkinoitiin opiskelijoille paikkakuntana, jossa on mahdollista yhdistää opiskelu ja hiihto sekä saada muitakin etuja. Tarkoitus oli saada uusia opiskelijoita ja urheilijoita Lieksaan. Oppilaitokset räätälöivät oppilaalle henkilökohtaisen opiskeluohjelman, jossa otettiin huomioon urheilun tarvitsema aika. Valinnaisissa aineissa sekä tutkinnoissa huomioitiin liikuntapainotteisuus. Oppimiskeskuksella oli kaksi oppilas-asuntolaa, jossa asuminen oli opiskelijalle maksuton. Hiihtoseura vakuutti, että opiskelijan käytössä ovat seuran yhteisharjoitukset, ohjatut lajiharjoitukset, salitreenit ja halutessaan henkilökohtainen valmennus. Tämä ei edellytä seuran jäsenyyttä. Toimintakauden aikana oli Lieksan oppilaitoksissa kahdeksan yhdistelmäopiskelijaa.

Valioseurojen ykköseksi Suomessa

Hiihtokausi oli seuran toiveiden täyttymys. Tuli menestystä, hyviä sijoituksia urheilijoille ja huomionosoituksia seuralle. Seura valittiin parhaaksi hiihtoseuraksi koko maassa ja seuran urheilija saavutti ensimmäisen kansainvälisen arvokisamitalin aikuisten sarjassa. MM-pronssimitalin lisäksi saavutettiin neljä nuorten MM-mitalia ja kuusitoista SM-mitalia. Järjestettiin ampumahiihdon nuorten SM-kilpailut ja Koululiikuntaliiton SM-kilpailut, joka oli osanottajamäärältään suurin Lieksassa pidetty hiihtokilpailu. Talkootuntien osuus toimintakaudella oli runsaat 10000 tuntia. Varoja hankittiin yhteistyösopimuksilla, vuosikalenterin ja joulukalenterin myynnillä, talkoilla sekä kilpailuilla. Timitran hiihtokeskuksen vuokrasopimus ja Riihivaaran hoitosopimus jatkuivat edellisvuosien tapaan. Raija Apajalahti luopui sihteerin tehtävästä ja tilalle valittiin Arja Nevalainen.

Tärkein kilpailutapahtuma Lieksassa oli Koululiikuntaliiton SM-hiihtojen järjestäminen hiihtokeskuksessa 24.­25.3.2001. Mestaruuksista kilpaili 750 hiihtäjää ja yli 2000 kisavierasta seurasi hiihtoja. Lauantaina hiihdettiin perinteisen hiihtotavan matkat. Parhaiten lieksalaisista menestyivät Jori ja Toni Mikkonen saavuttaen kaksoisvoiton yli 16-vuotiaiden yhdistetyssä. Hiihdossa Toni Närväinen sijoittui neljänneksi M-16 sarjassa. Johanna Turunen oli kuudes ja Pia Vähäkoski kymmenes N-20 sarjassa. Sunnuntaina Toni Närväinen saavutti mestaruuden M-16 sarjan takaa-ajohiihdossa. Kaisu Lehtinen oli kymmenes N-18 sarjassa ja Jaana Kettunen oli seitsemäs, Johanna Turunen yhdeksäs ja Pia Vähäkoski kahdestoista N-20 sarjassa. Järjestelyistä KLL:n toiminnanjohtaja Jarmo Moisander totesi. 

“Oli hienoa nähdä, kuinka rutinoidusti järjestelyt toimivat. Huomasi, että kisakoneisto tiesi, mitä teki.”

Jaana Kettunen osallistui nuorten MM-hiihtoihin Puolassa sijoittuen naisten 20 km:n hiihdossa 21:n­neksi. Pia Vähäkoski, Johanna Turunen ja Jaana Kettunen saavuttivat SM-viestissä hopeamitalin N-20 sarjassa Ounasvaaran Hiihtoseuran jälkeen. Petri Nevalainen, Arttu Nousiainen ja Toni Närväinen sijoittuivat M-18 sarjan viestissä seitsemänneksi. Toni Närväinen voitti hopeasomman loppukilpailussa M-16 sarjan ja Kari Heikura sijoittui viidenneksi M-13 sarjassa. Hiihtoliiton tehosomparyhmään valittiin Kaisu Lehtinen ja Petri Nevalainen, kultasomparyhmään Saara Kettunen ja Outi Gröndahl, alueryhmään Toni Närväinen ja piiriryhmään Kari Heikura, Jonna Kiiskinen, Aki Lehtinen, Esa-Heikki Meriläinen, Jussi Meriläinen, Jukka Ohtonen, Mika Piminäinen, Rikka Kiiskinen ja Mirka Oinonen. Jaosto hankki lisärahaa maalaamalla talkoilla metsähallituksen Puuruun kämpän.

Ampumahiihdon nuorten SM-kilpailut järjestettiin hiihtokeskuksessa 10.–11.3.2001. Kilpailussa ratkaistiin normaalimatkojen ja viestien mestaruudet. Osanottajia oli henkilökohtaisissa sarjoissa 150, mutta viesteissä kilpaili kahdeksassa sarjassa vain 24 joukkuetta. Osanottajapulaa kokivat etenkin tyttöjen sarjat. Seuran ampumahiihtäjät saavuttivat kuusi SM-mitalia, joista yksi tuli ampumajuoksussa. Hanna Räty saavutti neljä SM-mitalia N-13 sarjassa. Hän sijoittui pikakilpailussa ja yhteislähtökilpailussa toiseksi ja oli normaalikilpailussa kolmas. Arto Nissinen sijoittui toiseksi pikakilpailussa M-35 sarjassa ja Esko Kettunen oli kolmas normaalikilpailussa, neljäs takaa-ajohiihdossa ja viides pikakilpailussa M-40 sarjassa. Eppu Väänänen oli M-13 sarjassa normaalikilpailussa neljäs samoin Kati Suhonen N-18 sarjan takaa-ajohiihdossa. Meriläisen veljekset sijoittuivat normaalikilpailussa viidensiksi, Esa-Heikki sarjassa M-13 ja Jussi sarjassa M­15. SM-viestissä miehet sijoittuivat yhdeksänneksi ja M-13 sarjan joukkue oli neljäs. Kati Suhonen oli Suomen edustajana Euroopan nuorten talviolympiapäivillä Vuokatissa. Ampumajuoksun SM-kilpailuissa Kontiolahdella Hanna Räty sijoittui kolmanneksi N-13 sarjassa. Kati Suhonen oli neljäs N-16 sarjassa ja viidensiksi sijoittuivat Juha Kinnunen M-13 sarjassa ja Jussi Meriläinen M-14 sarjassa..

Mäkijaosto kehitti voimakkaasti Riihivaaran hyppyrimäen aluetta. Rakennettiin varastorakennus mäkimonttuun. Huoltorakennus ja varasto maalattiin syksyn aikana. Pienimmän hyppyrimäen vauhtimäki uusittiin ja teräslatu asennettiin entisen muoviladun tilalle. Tuomaritornin katto uusittiin ja rakennettiin portaat pieneen mäkeen. Jaosto piti leirin Vuokatissa ja lumileirin Taivalkoskella. Yhdistetyn A-valmennusryhmään kuului Jaakko Tallus, B-ryhmään Petter Kukkonen ja Pohjola-ryhmään Kai Kovaljeff.

Yhdistetyn kilpailijat saavuttivat hiihtokauden kilpailuissa MM-pronssimitalin, neljä nuorten MM-mitalia, kaksi PM-mitalia ja seitsemän SM-mitalia. Jaakko Tallus oli seuran paras urheilija. Hän saavutti joukkuepronssimitalin, sijoittui sprinttikilpailussa neljänneksi ja normaalimatkalla kymmenenneksi Lahden MM-kilpailuissa. Tallus saavutti nuorten MM-kilpailussa kolme hopeamitalia, joista kaksi henkilökohtaista ja yksi joukkueyhdistetyssä. SM-kilpailussa hän voitti kesäyhdistetyn, oli toinen sprinttikilpailussa ja kolmas normaalikilpailussa. Yhdistetyn A-maailmancupin yhteistuloksissa Tallus oli 14. Petter Kukkonen saavutti nuorten MM-hopeamitalin joukkueyhdistetyssä ja oli SM-kilpailuissa neljäs kesäyhdistetyssä, kahdeksas normaalikilpailussa ja kymmenes sprinttikilpailussa. Kai Kovaljeff voitti Suomen mestaruudet M-18 sarjan kesäyhdistetyssä, normaali- ja sprinttikilpailussa M-16 sarjassa sekä oli mäkihypyssä toinen. PM-kilpailussa Kovaljeff sijoittui mäkihypyssä kolmanneksi ja oli voittoisan joukkuemäen kilpailija. Ville Timonen sijoittui kahdeksanneksi hopeasomman loppukilpailussa M-16 sarjan mäkihypyssä.

Hiihto-, ampumahiihto- ja mäkikoulu sekä hopeasompaharjoitukset jatkuivat kauden ajan. Osallistujia oli 168 lasta ja nuorta. Lasten hiihtokoulusta vastasivat ohjaajaklubin ohjaajat Paula Ikonen, Kaisa Honkanen, Mervi Kärkkäinen, Kati Suhonen, Pia Vähäkoski, Kaisu Lehtinen, Aki Kärkkäinen, Jukka Toivanen ja Marko Ikonen. Mäkikoulua pidettiin talvikaudella Tapio Kukkosen ja Jouko Timosen vetäminä ja ampumahiihtäjien harjoituksia johtivat Urpo Suhonen, Kari Räty ja Tatu Väänänen. Koulutus- ja valmennusvaliokunta järjesti kaksi leiriä sekä tunnelileirin Vuokatissa ja tekniikkaleirin. Kauden aikana pidettiin seitsemät hopeasompahiihdot, joihin osallistui 420 kilpailijaa. Hiihtokoulussa kirjattiin 1164, hopeasompakoulussa 1191, mäki- ja yhdistetyn koulussa 709, ampumahiihtokoulussa 840 ja aikuisten hiihtokoulussa 382 suoritusta. Yhteensä 4 286 suoritusta. Koululaishiihdon yhteistapahtumaan hiihtokeskuksessa osallistui 700 lasta ja 200 aikuista. Viekin ja Nurmijärven kouluilla käytiin opettamassa suksien voitelua ja hiihtotekniikkaa. Syksyllä hiihtokoulun ohjaajat osallistuivat jatkokurssille, jonka aiheena olivat pelisääntökeskustelut.

Naisjaoston puheenjohtajuutta hoiti Sirpa Meriläinen. Koululiikuntaliiton kisaviikonloppu työllisti jaostoa eniten. Silloin oli paljon erilaista työtä. Kahviota pidettiin kilpailujen ja hiihtokoulujen aikana, koululaiskisoissa ja koululaistapahtumassa. Lisäksi oli kahvitarjoilua paikallisissa liikkeissä ja paketointipalvelu joulun alla.

Yhdistetyn MM-hopeamitalin saavuttanut Samppa Lajunen lahjoitti Hiihtoliitolta saamansa 30 000 mk:n palkintoshekin kasvattajaseuroilleen Tampereen Pyrinnölle, Jyväskylän Hiihtoseuralle ja Lieksan Hiihtoseuralle. Lajunen sai kipinän yhdistettyyn synnyinkaupungissaan Tampereella. Lajin harrastamisen hän aloitti Lieksassa ja jatkoi sitä Jyväskylässä muutettuaan sinne. Lajunen toivoi, että rahat käytettäisiin seuroissa mäen ja yhdistetyn nuorisotoimintaan.

Ensimmäisten olympiamitalien vuosi

Vuosi oli seuran historian menestyksellisin. Päällimmäisenä oli Jaakko Talluksen olympiahopeamitali yhdistetyn normaalimatkalla, joukkueyhdistetyn kultamitali ja sprinttiyhdistetyn neljäs sija Salt Lake Cityssä. Hiihtokaudella saavutettiin kaksi olympiamitalia, neljä PM-mitalia, 22 SM- tai hopeasompamitalia sekä viisi Koululiikuntaliiton mitalia, yhteensä 33 arvokisamitalia. Järjestettiin yhdistetyssä 16–18 vuotiaiden SM-sprinttikilpailu ja vapaan hiihtotavan piirin mestaruuskilpailut. Jaakko Tallus valittiin Lieksan parhaaksi urheilijaksi toistamiseen ja palkittiin Lieksan Lehden urheilumitalilla. Toni Närväinen sai Lieksan Lehden tunnustuspalkinnon tultuaan valituksi Lieksan parhaaksi nuoreksi urheilijaksi.

Seura onnistui nuoriso-, kilpailu- ja harrasteliikuntatoiminnassa ja valittiin toistamiseen Suomen parhaaksi hiihtoseuraksi. Lieksan Hiihtoseura keräsi pisteitä 649, toiseksi sijoittunut Ounasvaaran Hiihtoseura sai pisteitä 619 ja kolmanneksi tullut Valkeakosken Haka 593 pistettä. Pohjoiskarjalaisista seuroista Kiteen Urheilijat oli 15. ja Ilomantsin Urheilijat 20. Mäkihypyn ja yhdistetyn seuraluokittelussa Lieksan Hiihtoseura oli neljäs. Edellä olivat Lahden, Puijon ja Ounasvaaran Hiihtoseurat. Kiteen Urheilijat menestyi erinomaisesti sijoittuen kuudenneksi. Hiihdossa yllettiin valioluokkaan, mäkihypyssä, yhdistetyssä ja ampumahiihdossa saavutettiin 1-luokka. Palkkioksi menestyksestä Hiihtoliitto luovutti seuralle 1000 euron palkintoshekin.

Hiihtokaudella saavutettiin kolme SM-mitalia. Toni Närväinen voitti 10 km:n kilpailut sekä sijoittui toiseksi 20 km:llä M-17 sarjassa. Pohjoismaisissa mestaruushiihdoissa Norjassa Närväinen saavutti henkilökohtaisen mestaruuden ja viestihiihdossa pronssimitalin ja Koululiikuntaliikuntaliiton hiihdoissa kaksi hopeamitalia 5 km:n kilpailuissa. Saara Kettunen saavutti SM-hiihdoissa neljännen sijan 15 km:llä, kuudennen ja seitsemännen sijan 5 km:n kilpailuissa N-18 sarjassa. Koululiikuntaliiton kilpailuissa hän oli 3 km:llä kolmas ja neljäs. Viestihiihdon SM-kilpailussa N­18 sarjan joukkue Outi Gröndahl, Kati Suhonen ja Saara Kettunen oli kuudes ja M-16 sarjassa Jussi Meriläinen, Mika Piminäinen ja Aki Lehtinen oli kahdeksas. Minna Apajalahti sijoittui sprinttihiihdon SM-kilpailussa kuudentoista parhaan joukkoon naisten sarjassa. Hiihdossa järjestettyihin piirin mestaruushiihtoihin osallistui 303 hiihtäjää. Hiihdoissa seura saavutti 26 piirin mestaruutta.

Ampumahiihdossa saavutettiin 7 SM-mitalia. Mitalien lukumäärä oli erinomainen, mutta ne tulivat kolmen hiihtäjän tuomina, joka kertoo lajin verenväljyydestä. Paras sijoitus yleisessä sarjassa oli Jukka Hautamäen kymmenes tila normaalimatkalla. Mitaleista Hanna Räty saavutti kaksi hopeamitalia ja pronssimitalin N-14 sarjassa. Kati Suhonen saavutti yhden hopean ja kaksi pronssimitalia N-18 sarjassa. Eppu Väänänen sijoittui kolmanneksi M-14 sarjan yhteislähtökilpailussa. Kati Suhonen osallistui nuorten MM-kilpailuihin, jossa sijoittui viestissä neljänneksi ja normaalimatkalla 23.nneksi N-18 sarjassa.

Maaliskuussa järjestettiin Nuoriso-cup kilpailut mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Osallistujia oli mäkihypyssä 110 ja yhdistetyssä 95. Sarjojen M-16 ja M-18 sprinttikilpailulla oli SM-arvo, samoin M-18 sarjan joukkuekilpailussa. Järjestelyt sujuivat tyylikkäästi ja nopeaa tulospalvelua

Mäkikoulutoiminta oli vilkasta. Jaakko Talluksen olympiamenestyksen innoittamana koululaisia oli niin paljon, että ajoittain oli puutetta hyppyvarusteista. Koulua pidettiin kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Harjoituksiin osallistui 20 poikaa ja muutama tyttö. Mäkileirejä pidettiin Vuokatissa. Yhdistetyn A-valmennusryhmään kuului Jaakko Tallus ja Petter Kukkonen, B-ryhmään Kai Kovaljeff ja mäkihypyn hopeasomparyhmään Ville Timonen.

Yhdistetyn ja mäkihypyn kilpailijat saavuttivat hiihtokaudella kaksi olympiamitalia, kaksi PM-mitalia, kolmetoista SM-mitalia ja kaksi Koululiikuntaliiton mestaruutta. Jaakko Tallus saavutti olympiamitalien lisäksi viisi SM-pronssimitalia. Mitaleista kaksi tuli kesäyhdistetyissä ja kolme talvella. Lisäksi Tallus sijoittui yhdistetyn A-maailmancupissa yhteispisteissä viidenneksi. Petter Kukkonen saavutti SM-pronssimitalin joukkueyhdistetyssä Jaakko Talluksen ja Kai Kovaljeffin kanssa. Yhdistetyn normaalikilpailussa Kukkonen oli kesällä ja talvella viides. Kai Kovaljeff saavutti viisi SM-mitalia ja voitti Koululiikuntaliiton mestaruuden. Yleisen sarjan joukkuepronssimitalin lisäksi hän voitti mestaruuden kesäyhdistetyn normaalikilpailussa M-18 sarjassa. Ville Timonen voitti PM:n mäkihypyssä ja sijoittui joukkuemäessä toiseksi. Timonen saavutti kultamitalin SM-mäkihypyssä, hopeasomman loppukilpailussa ja Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailussa M-16 sarjassa sekä oli toinen mäkihypyn SM-kesäkilpailussa M-18 sarjassa. Aleksi Oinonen voitti hopeasomman loppukilpailussa MAO sarjan yhdistetyn ja oli mäkihypyssä neljäs.

Vaskiviikon avajaisten yhteydessä pidettiin II Vaskiyhdistetty. Kilpailuun osallistuivat Suomen parhaat yhdistetyn kilpailijat. Jaakko Tallus voitti mäkihypyn ylivoimaisesti, ettei muilla ollut mahdollisuutta tavoittaa häntä hiihto-osuudella. Samppa Lajunen oli toinen, Antti Kuisma kolmas, Hannu Manninen neljäs ja Petter Kukkonen viides. Mäkihyppyä oli seuraamassa satoja katsojia, mutta Vaskiviikon avajaisia ja hiihto-osuutta seurasi arviolta 5 000 katsojaa.

Olympiavoittajalle järjestettiin osuuspankin ja kaupungin kanssa mitalijuhla 27.2.2002 Juhliin osallistui yli 600 vierasta. Seura palkitsi Jaakko Talluksen digitelevisiolla. Jaakko Tallukselle avattiin onnittelutili osuuspankkiin ajalle 21.2.–26.4.2002. Tilin tuotto oli 37 706 mk.

Hiihtokeskuksessa ryhdyttiin syksyllä yhdenmukaistamaan hiihtoratoja kansainväliset vaatimukset täyttäviksi. Tarkoituksena on saada hiihtokeskukselle sertifikaatti, joka on edellytyksenä maailmancupin hiihtojen pitopaikalle. Kilpailuratojen pitää olla sellaisia, että kilpailijoiden tekniset, taktiset ja kunto-ominaisuudet saadaan tasavertaiseen puntariin. Radoilla pitää olla tietty määrä nousuja ja palauttavia laskuja. Myös latupohjan kunto, leveys ja sekin, että millä lumikerroksella pystytään hiihtämään. Huoltokokonaisuuden tulee käsittää riittävä määrä luiston kokeiluratoja, lämmittelyratoja, voitelu- ja huoltotiloja. Timitran hiihtokeskuksen radat ovat pienillä muutostöillä saatettavissa kansainvälisen tason täyttäviksi radoiksi. Lieksassa on tarkoitus saada neljä rataa yhdenmukaistetuksi. 1,2 km:n sprinttiradan lisäksi 2,5 km:n, 5 km:n ja 7,5 km:n hiihtoradat.

Prognosis Metastasis Brain Cancer . Farkas . bottled water distributors
error: Sisältö on suojattua!!