Bingopelin tuotolla uuteen nousuun

Vanha kaarti vahvisti asemiaan seuran johdossa

Riitaisan vuoden jälkeen seuran johdossa tapahtui muutoksia siirryttäessä vuodelle 1972. Julkinen keskustelu ja kannunvalanta seuran tulevien vuosien toimintalinjasta olivat tärkein urheilukeskusteluaihe syksyllä 1971 Lieksa-Pielisjärvellä. Puheenjohtajan valinta siirtyi jatkovuosikokoukseen, jossa vanhan kaartin edustaja Jaakko Heikkinen valittiin puheenjohtajaksi Pentti Koivistoisen siirtyessä varapuheenjohtajaksi. Tehtiin kompromissi vanhan kaartin ja velkavankeuden ajan seuraa johtaneiden kesken ja yhteistuumin ryhdyttiin seuraa luotsaamaan eteenpäin. Heikkinen toimi puheenjohtajana kaksi vuotta. Hänen jälkeensä puheenjohtajaksi valittiin Eino Räisänen.

Räisäsen toimikausi puheenjohtajana kesti seuraavan vuosikymmenen alkuun. Johtokuntakin vaihtui suurelta osalta. Heikkisen lisäksi vanhasta kaartista valittiin Pauli Mauro ja Reino Kaasinen. Edellisestä johtokunnasta jatkoivat Kyösti Thum, Eino Räisänen, Pentti Tolonen ja Pentti Koivistoinen. Uutena jäsenenä valittiin opettaja Reino Kääriäinen. Hiihtojaostoa tarkastelukaudella johti Väinö Kärki ja kenttämestari Aulis Kärkkäinen, ampumahiihtojaostoa rajajääkäri Kalevi Ursin ja rajajääkäri Arvo Väisänen, mäkijaostoa Timo Föhr ja Pentti Tanskanen sekä pujottelujaostoa Matti Nieminen ja Esko Boxberg. Sihteerin tehtäviä vuoden 1972 hoiti Kyösti Thum ja vuodesta 1973 alkaen vuosikymmenen ajan Väinö Kärki.

Bingo poisti velkakierteen

Bingopelitoiminta takasi hiihtoseuralle tulolähteen lähes kahdeksi vuosikymmeneksi. Väliin mahtui tuloksellisesti huonoja vuosia, mutta voitollisia tilikausia bingopelitoimikunta aina teki. Hiihtoseuran lippubingopelin verottaja katsoi liiketoiminnaksi ainoana yleishyödyllisenä yhteisönä Lieksassa.

Bingoa pelattiin talvikaudella 1972 Pielisjärven Yhteislyseolla sunnuntaisin. Bingon tuotto oli noin 3000 markkaa. Vuoden tilinpäätös osoitti 1741 mk:n tappiota. Seuraavana vuonna bingotoiminnan voitto oli 6000 markkaa, josta talvibingon osuus noin 4000 markkaa. Talvibingoa pelattiin Pielisjärven Yhteislyseolla ja Koskikallion tanssilava oli kesäbingon pelipaikka. Seuran talous oli vuoden 1974 päättyessä hyvä. Bingotoiminta tuotti vuoden aikana noin 5000 mk. Tilikauden ylijäämäksi todettiin 1568 mk ja seuralla oli pankkirahaa noin 6000 markkaa.

Mäkijaoston toiminnassa vilkastumista

Tarkastelukauden alkaessa Riihivaaran hyppyrimäen valaistus oli heikko ja minkäänlaisia pukeutumistiloja hyppääjiä varten ei ollut. Valaistuksen parantamista varten saatiin vuonna 1972 avustusta 1300 markkaa ja huoltotiloiksi siirrettiin pari työmaakoppia. Parantuneiden olosuhteiden johdosta mäkihyppytoiminta elpyi. Harjoituksia pidettiin keskiviikko- ja lauantai-iltaisin.

Pentti Tanskasen johtamassa valmennusrenkaassa oli 12 hyppääjää, joiden keski-ikä oli 14 vuotta. Innokkaista vetäjistä oli puute. Puijon Hiihtoseuran valmentaja Seppo Pelli kävi opastamassa lieksalaisia mäkihyppääjiä oikeaan loppusuoritukseen. Samoin hän antoi valmennusohjeita korostaen ponnistamisen ja nopeuden merkitystä. Mäkihyppyvarusteita oli vähän. Hiihtoseuralla ja samoin urheilulautakunnilla oli kolmet sukset harjoittelua varten. Omien varusteiden hankkiminen maksoi noin 300 markkaa, joka oli melkoinen rahamäärä. Vuonna 1973 hiihtoseura lahjoitti kasvateilleen 5 paria mäkisuksia.

Lieksan talvikansallisten hiihtojen yhteydessä pidettiin hyvä mäkikilpailu vuonna 1972. Voittajaksi hyppäsi Puijon Hiihtoseuran Pentti Tuhkanen saavuttaen uuden mäkiennätyksen 51 metriä. Lieksalaisista Kari Tanskanen voitti M-16 sarjan. 500 katselijaa seurasi hyvätasoista kilpailua. Vuonna 1974 kansallisen iltamäkihyppykilpailun voitti Ounasvaaran Tauno Käyhkö. Yleisessä sarjassa hyppäsi 30 kilpailijaa. M-18 sarjan paras oli oman seuran Kari Tanskanen. Yleisöä oli saapunut Riihivaaran mäen laitamille 500 henkeä seuraamaan mielenkiintoista kilpailua.

Hiihdossa tasapaksua, tasoa on – ei huippuja

Hiihtokilpailuja pidettiin Rauhalassa, Rajassa, Riihivaaralla ja Hatunkylän koululla. Vuoden 1972 hiihtokilpailut järjestettiin Rauhalassa kansalaiskoulun maastossa. Kauden avajaishiihdoissa tapaninpäivänä pääsarjojen voittajat olivat Heino Ovaskainen ja Sylvi Kärkkäinen. Talvikansallisiin vetonaulaksi oli kutsuttu Eero Mäntyranta, jonka hiihtoa saapui jännittämään useisiin satoihin noussut katsojajoukko. Lievästi ylipainoisenakin Mäntyranta osoittautui kovimmaksi hiihtäjäksi voittaen Matti Mielosen 44 sekunnilla. Yleisen sarjan rata oli kolmen kilometrin mittainen, joka kierrettiin neljä kertaa. Kilpailijoiden käydessä koulun pihassa kolme kertaa he hiihtivät yleisön edessä melkoisen lenkin.

Vuoden 1973 kilpailutoimintaa haittasi maakunnassa lumen puute. Sen vuoksi maakuntaviesti Junassa jäi hiihtämättä. Useita maakunnan hiihtokilpailuja peruttiin lumipulan takia. Lieksassa tehtiin päätös valaistun ja pohjatun hiihtoladun sijoittamisesta Timitran maastoon vanhan soramontun ympäristöön. Ladun suunnittelua varten valittiin toimikunta, jota johti Sulo Taponen.

Seuraavana talvena järjestettiin Rajan maastossa hopeasompahiihdot. Osanottajamäärä oli valtava, yli 300 kilpailijan osallistuessa hiihtoihin. Muun muassa M-12 sarjassa oli yli 20 osanottajaa. Tosiasiassa seuran nuorisotoiminta oli vähäistä. Nuoria hiihtäjiä käytettiin kilpailuissa ja omissa hiihdoissa järjestettiin nuorten sarjoja. Valmennus- ja harrastustoimintaa ei ollut.

Ampumahiihdossa ei järjestetty kansallisia kilpailuja, koska Riihivaaran ampumapaikka ei täyttänyt kilpailuvaatimuksia. Piirikunnallisia kilpailuja pidettiin vuosittain 2-3.een. Parhaimmaksi ampumahiihtäjäksi kohosi Tuomo Martikainen saavuttaen I-luokan vuonna 1974. Lisäksi kolme M­16 sarjassa kilpailevaa poikaa saavutti 1-luokan.

Yhteenvetotietoja

Seuraluokittelussa saavutettiin I-luokka jokaisena toimintakautena. Luokiteltujen kilpailijoiden määrä pysyi tarkastelukauden ajan 70 — 85 välissä. Luokittelun saavuttaneiden pääosa oli hopeasompaikäisiä, alle 16 vuotiaita. Seurana ei sijoituttu kärkipäähän. Esimerkiksi vuonna 1974 saavutettiin 94 pistettä. Tällä pistemäärällä oltiin Pohjois-Karjalassa urheiluseurojen välisessä mittelössä seitsemänsiä. Parhaaksi seuraksi piirin hiihtojaoston luokittelussa kohosi Rääkkylän Kipinä 148 pisteellä.

Parhaiten pärjäsivät ampumahiihtäjät ja mäkihyppääjät. Hiihdossa tapahtui nuorien hiihtäjien esiinmarssi, joista parhaiten sijoittuivat Sulo Honkanen, Markku Seppänen, Alpo Vänskä sekä Kari ja Juha Junnikkala. Vuonna 1973 kaksi hiihtäjää oli 1-luokassa, yleisessä sarjassa kilpaileva Keijo Lehtinen ja M-16 sarjan Juha Junnikkala. Seuraavana talvena tapahtui hienoista nousua, joskaan kärkisijoituksia eivät hiihtäjät maakunnan ulkopuolella saavuttaneet. 1-luokan saavutti hiihdossa Keijo Lehtinen ja Sylvi Kärkkäinen sekä ampumahiihdossa Tuomo Martikainen ja kolme M-16 sarjan poikaa. Merkittäviä urheilijoiden seurasiirtoja ei tapahtunut.

Pielisen Hiihtoseuran toiminta päättyy

Pielisen Hiihtoseuran nimellä tapahtunut toiminta päättyi tarkastelukauden lopussa. Seuraavan toimikauden alussa tapahtuneen nimenmuuton ja toiminnan uudistamisen myötä seura nousi Pohjois-Karjalassa parhaaksi hiihtoseuraksi ja hiihdon voimatekijäksi vuosikymmenen ajaksi.

error: Sisältö on suojattua!!